Pääkallot
Jo hanki haihtuu, lähtee jää,
pääkallot suosta irvistää,
ne kysyy toinen toisiltaan:
- “Mink’ olet mies sa vieraan maan?”
pääkallot suosta irvistää,
ne kysyy toinen toisiltaan:
- “Mink’ olet mies sa vieraan maan?”
Ei tunne toinen toistansa,
mut kaikki korjas kuolema,
nyt kaikk’ on samankaltaiset:
- “Sua tunne en, mua tunne et.”
mut kaikki korjas kuolema,
nyt kaikk’ on samankaltaiset:
- “Sua tunne en, mua tunne et.”
- “Ma sodin vuoksi synnyinmaan.”
- “Ma pyrin sankarkunniaan.”
- “Ma eestä ihmisyyden löin.”
- “Ma sotamiehen leipää söin.”
- “Ma pyrin sankarkunniaan.”
- “Ma eestä ihmisyyden löin.”
- “Ma sotamiehen leipää söin.”
Suo sulaa, hanget haipuvat,
pääkallot mutaan vaipuvat,
vain poreet sieltä täältä käy,
ei kohta heitä ketään näy.
pääkallot mutaan vaipuvat,
vain poreet sieltä täältä käy,
ei kohta heitä ketään näy.
Eino Leino
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti