Kansainvälinen Rauhanpäivä 21.9.2014: aktiviteetti-ideoita II

Median rooli ihmisten mielipiteiden ja asenteiden muokkaajana on valtava. Siksi medianlukutaito ja mediakriittisyys ovat meille jokaiselle tärkeitä kansalaistaitoja. Tapahtumien, ilmiöiden ja ihmisten yksipuolinen kuvaaminen vääristää todellisuutta ja ilman kykyä nähdä sanojen ja kuvien taakse olemme helposti harhaanjohdettavissa. Joissain maailman maissa mediakriittisyyttä ei katsota hyvällä, media palvelee valtakoneiston tarkoitusperiä ja soraäänillä saattaa päästä jopa hengestään.

Maailman tilaa ja tapahtumien taustoja omasta halustaan taustoittava ihminen osaa suhteuttaa asioita toisiinsa, arvioida tiedon paikkaansapitävyyttä ja hahmottaa maailmaa vähemmän mustavalkoisesti. Tässä kohtaa voi suositella koululaisille uudenlaista, uteliasta suhtautumista historiantuntien tarjontaan: ilman menneisyyttä ei olisi nykyisyyttä. Historian tapahtumiin palaamisesta ei ole haittaa jo koulunsa päättäneillekään, monia historian kerroksia tarvitaan luomaan kokonaiskuva esimerkiksi konfliktien syistä.

Aloittakaa vartionne kriittisyyden kasvattaminen jo tänään, älkää nielkö asioita pureskelematta. Ohessa on helppoja ja hauskoja printtimediaan keskittyviä harjoituksia. Harjoitukset voi aloittaa kotona ja tehdä yhteenvedon partiokokouksessa.

Viikon sanomalehtien media-analyysi/juorulehtien media-analyysi

Tarvikkeet:
- saksia
- aikakauslehtiä/sanomalehtiä
- tusseja
- liimaa
- A3 -kokoisia pahveja

Tarkastele ensin valitsemiasi lehtiä ja tsekkaile, millaiset uutiset esimerkiksi sanomalehdessä ovat saaneet palstatilaa sekä etusivulta että uutissivulta. Jos joukossa on juorulehtiä, millä aiheilla mässäillään? Kerrotaanko julkkisten iloista vai suruista?

Siirry tutkailemaan lehtikuvia: millaisia kuvia uutisiin on valittu? Näytetäänkö vaikkapa kehitysmaauutisissa vain hätää ja kurjuutta vai onko kuvaaja napannut kuvia ihmisten arjen pienistä iloista? Kun katsot juorulehden juttuja, ovatko ihmisistä otetut kuvat yhteneväisiä tekstin sävyn kanssa?

Poimi seuraavaksi lehdistä epävarmuudesta, levottomuudesta, turvattomuudesta, epätoivosta ja muista negatiivisista ja ei-toivotuista asioista kertovia otsikoita ja liimaa niitä pahvin toiselle puolelle. Voit myös tehdä tarkempaa työtä ja laskea samalla, montako ikävää uutista vaikkapa 10 selaamassasi lehdessä oli. Voit myös kirjoittaa listan artikkeleista löytämistäsi, negatiivisista adjektiiveista (sanat, jotka kertovat millainen jokin asia on).

Leikkele samaisista julkaisuista otsikoita ja tekstien kappaleita, jotka ilmentävät iloa, positiivisuutta, toivoa, rakkautta, ystävyyttä ja rauhaa. Liimaa nämä pahvin toiselle puolelle. Myös positiivissävytteisistä jutuista voit tehdä yhteenlaskua.

Esitelkäää tuotoksenne ja kertokaa toisillenne huomioistanne!